Kotiaine ”kirje Mobutulle” Savonlinnan lyseossa

 

Aihe: Kirje ulkomaalaiselle kirjeenvaihtotoverille, joka haluaa tietoja Suomen kouluoloista.

 

Savonlinnassa 6.1.1961

 

Hyvä ystäväni Mobutu!

Kiitän sinua [korjaus: Sinua] kirjeestäsi, jossa kerroit jännittävästä apinanmetsästyksestä. Kirjeessäsi mainitsit haluavasi tietoja Suomen kouluoloista.

Kansakoulu on jokaisen Suomen kansalaisen ensimmäinen opinahjo. Sen käynti on pakollinen seitsemännestä kuuteentoista ikävuoteen saakka. Näitä kouluja on Suomessa niin tiheässä, että pisin koulumatka on yleensä vain viisi kilometriä. Milloin kouluja on harvemmassa, silloin järjestetään oppilaille ilmainen autokuljetus tahi koulun yhteyteen ilmainen oppilasasunto. Kansakoulun monipuoliseen opetusohjelmaan kuuluu sekä käytännöllisiä että tietopuoleisia aineita. Kun kahdeksan vuoden jälkeen saa kansakoulun päästötodistuksen, voi sanoa tietävänsä paljon asioita sekä omasta maasta että koko maailmasta.

Suuri osa kansakoululaisista siirtyy neljänneltä luokalta oppikouluihin, joita on erikseen tyttöjä ja poikia varten sekä molemmille yhteisiä. Nykyään yritetään pohtia, mikä näistä olisi sopivin koulumuoto. Tyttökoulusta pääsee yhdeksän vuoden jälkeen ylioppilaaksi, poika- ja yhteiskouluissa selviää kahdeksalla luokalla. Meillä suomessa on oppikouluja lähes neljäsataa ja oppilaita pyrkii niihin joka vuosi enemmän kuin voidaan ottaa. Niissä vallitsee yleensä suuri tilanahtaus. Oppikoulun yläluokilla, kuudennesta kahdeksanteen t. yhdeksänteen, on vallalla linjajako. On matemaattinen linja ja kielilinja, joten meillä on mahdollisuus valita luettavaksemme niitä aineita, jotka ovat elämänuraamme varten tärkeitä. Meillä on useita korkeakouluja, mutta niihin pyrkii opiskelemaan enemmän ylioppilaita kuin mitä [korjaus: ”mitä” yliviivattu] niihin sopii. [korjaus: Meillä on useita korkeakouluja, mutta niihin pyrkii opiskelemaan enemmän ylioppilaita kuin niihin sopii.] Se pitkittää myös opiskeluaikaa, eikä ole mahdotonta, että jollekin alalle saa opiskella kymmenenkin vuotta ennenkuin [opettaja jättänyt korjaamatta, po. ennen kuin] on valmistunut.

Se osa nuorisoa, joka ei mene oppikouluihin, voi jatkaa ammattikouluissa saatuaan kansakoulun päästötodistuksen. Näitä on sekä yleisiä että erikoisammattikouluja, jotka ovat useimmiten ammatinharjoittajain omistamia. Tärkeän ryhmän muodostavat konepajakoulut, jotka kestävät neljäkin vuotta.

Suuri osa kouluistamme on valtion ylläpitämiä. Erikoinen kouluhallitus kouluneuvoksineen ja tarkastajineen valvoo opetusta. Vuosittain jakavat valtio ja erinäiset järjestöt apurahojakin vähävaraisille oppilaille.

Lukuvuosi on jaettu niin, että syyskuun alussa alkaa syyslukukausi, vuoden vaihteessa on kolmen viikon joululoma, ja kevätlukukausi päättyy toukokuun lopussa. Joudumme siis kylmän lumisen talven ajan olemaan koulussa, [opettaja ei ole korjannut ylimääräistä pilkkua – sitä ei tarvita koska lauseilla on sama subjekti] ja kesällä saamme pitää lomaa kolme kuukautta.

Kirjeeni näkyy venähtäneen jo liian pitkäksi, joten jätän toiseen kertaan kuvailuni koulujemme sisäisestä elämästä. Kerron myös silloin tarkemmin oppiaineistamme Ja, opettajistamme ja vapaista harrastuksistamme jos olet kouluistamme kiinnostunut.

Parhaat terveiseni sinne Afrikan sydämeen. Ystäväsi Ilmo.

 

[opettajan arvostelu (ei arvosanaa): ”Selkeä ja monipuolinen esitys. – Olisitko voinut selostaessasi hiukan enemmän muistaa ystävääsi?”]

 

Huomautus / IP 4.7.2015. Opettajan korjaukset ovat muuttaneet tekstiä vieläkin muodollisempaan suuntaan. Esimerkiksi Sinä on nykyään aivan muodollisinta tyyliä lukuun ottamatta vaihtunut sinäksi. Nyt tuntuu siltä, että olisi pitänyt kirjoittaa vieläkin vapaammin ja unohtaa kirjallisen kielen kömpelyydet. – Edelleenkin olen vielä 15-vuotias. Vakituinen tyttöystävä minulla kuitenkin jo oli ja paljon finnejä.